Kitit automaalauskäytössä

Kitillä tarkoitetaan tasoiteainetta, jolla tasoitetaan erilaisia pinnan epätasaisuuksia. Kitillä tasoitetaan pinta, jotta lopputuloksena on tasainen alusta, joka voidaan päälle maalata. Usein kittiä tuotteena vähätellään, mutta kittaus työvaiheena on aikaa vievä ja oikean kitin valinnalla voidaan säästää huomattavasti työaikaa, jolloin hieman kalliimman kitin kustannus saadaan moninkertaisena säästönä työajassa. Usein työaikakustannuksista tuleekin merkittävä yksittäinen kustannuserä henkilöautojen korjausmaalauksessa.

Kitin kustannus automaalauksessa käytettävistä materiaaleista ja työstä on marginaalinen.

Automaalauksessa käytettävät kitit ovat kehittyneet voimakkaasti ajan kuluessa. Vuosien saatossa henkilöautojen metallipintoja on tasoitettu lyijyä sisältävillä kiteillä ja myös pelkkää lyijyäkin on käytetty. Kiinteää, metallista lyijyä sulatettiin tasoitettavaan pintaan puhalluslampulla ja sulatettua lyijyä tasoitettiin metallilastalla, saaden pinnasta tasainen. Nykyaikana voidaan vain miettiä, kuinka paljon silloiset korisepät hengittivätkään myrkyllisiä höyryjä, sillä lyijyllä on tunnetusti terveyshaittoja.

1950-luvulla tulivat ensimmäiset epoksipohjaiset kitit autokäyttöön. Verrattuna aiempiin työtapoihin, epoksipohjaisten kittien käyttö yleistyi hitaasti, koska itse tuotteet olivat hitaita ja vaikeita käyttää. 50-luvun puolivälissä esiteltiin ensimmäiset polyesteripohjaiset kitit. Polyesteri on sideaineena myös nykyisissä kiteissä, mutta itse kitin ominaisuudet ovat aikojen saatossa kehittyneet äärettömän paljon. Ensimmäiset polyesterikitit olivat kovia ja karkeita olomuodoltaan sekä hiottaessa aiheuttivat pölyä automaalaamoympäristöön paljon. Lisäksi tuolloin hionta tehtiin joko käsin tai kulmahiomakoneella, sillä epäkeskohiomakonetta ei ollut vielä keksittykään. Hiontapölyä tuottivat siis itse työmenetelmätkin.

Nykyaikaiset kitit ovat tehty korkealaatuisista sideaineista, sekä täyttöaineista ja polyesterisideaine sitoo kaiken yhteen. Kitissä talkki toimii täyteaineena ja samalla antaa kitille helpon hiottavuuden. Talkki on samalla myös kosteutta imevä, joten myös kitti itsessään imee kosteutta. Lasikuitukitissä sideaineena toimii myös polyesteri, mutta talkin sijaan kitin täyttöaineena on lasikuitu. Lasikuitu tekee kitistä vaikeamman hioa sekä samalla pinnasta kovemman ja kitti kestää myös kosteusrasitusta.

Polyesterikitit voidaan jakaa pienempiin ryhmiin; täyttökitit, kevytkitit, premiumkitit, kuitukitit, alumiinikitit, rättikitti ja erikoiskitit.

Täyttökitit, yleiskitit – Automaalauksessa käytettävät täyttökitit koostuvat suurimmaksi osin sideaineesta ja talkista. Täyttökittiä käytetään isompien kolhujen ja pinnassa olevien kuoppien täyttämiseen. Pintaa täytetään kerroksittain ja kitin annetaan välissä kuivua. Pinnasta saattaa tulla huokoinen ja pinta saattaa vaatia viimeistelykittauksen. Täyttökitin ominaispaino on noin 2 kg/l.

Kevytkitit – Automaalauksessa kevytkitit ovat yleistyneet viimevuosina voimakkaasti. Kevytkiteissä 50% talkista on korvattu monikulmaisilla mikrorakeilla, jotka ovat usein muovia tai lasia. Mikrorakeet parantavat kitin tartuntaa alustaan, lisäksi hiontaominaisuudet paranevat ja myös kosteuden imeytyminen alenee. Pinnasta tulee samalla tasaisempi ja tiiviimpi, sillä sideaine on levittynyt täyttöaineiden kanssa kitissä tasaisemmin. Kevytkittiä käytetään samoihin käyttökohteisiin, kuin täyttökittiä. Kevytkitin ominaispaino on noin 1,3 kg/l.

Premiumkitit – Premiumkitit sisältävät samoja komponentteja, kuten kevytkititkin. Polyesteri toimii sideaineena ja pinnan täyttöä tulee mikrorakeilla. Silti premiumkitit eroavat kevytkiteistä erikoisominaisuuksiltaan. Erikoisominaisuuksia voivat olla esimerkiksi koostumus, jolla voidaan ylikitata vaikka auton kylki tai jokin muu isompi pinta-ala. Tällöin säästetään paljon työaikaa, sillä tarvittava kerrospaksuus saadaan tehtyä usean kerran sijaan yhdellä kertaa. Tai erikoisominaisuutena voi olla tartunta suoraan OEM -pohjamaalattuun pintaan, joka tavallisilla kiteillä pitää hioa mataksi ennen kittausta, tartunnan saamiseksi. Premiumkittejä käytetään samoihin käyttökohteisiin, kuin täyttö- tai kevytkittejä.

Lasikuitukitit – Kuten muissakin kiteissä, lasikuitukitin sideaineena toimii polyesteri. Täyttöaineena on lyhyt- tai pitkäkuituinen lasikuitu. Lasikuitukittipinnasta tulee tiivis, kova ja kestävä. Lasikuitukittejä käytetään esimerkiksi korroosiovaurioituneissa metallipinnoissa, korjauksissa, joissa tarvitaan suurempaa lujuutta tai lasikuitupintojen kittaamisessa. Lasikuitukitin hiominen on hieman työläämpää muihin kitteihin verrattuna, johtuen kovemmasta pinnasta.

Rättikitti – Rättikitti on 1K kitti, eli kovettajaa ei tarvita. Kovettuminen tapahtuu ilmakuivumisena. Rättikitissä on täyttöaineena hieno talkki ja pinnasta tulee todella tiivis. Rättikittiä käytetään huokosten, kiveniskujen ja pienten naarmujen täyttämisessä. Suurimpana etuna on se, ettei vanhaa maalipintaa tarvitse mattahioa, vaan rättikitti tarttuu suoraan pintaan. Rättikitin vaarana on turpoaminen tai kitin esiin tuleminen pinnasta, jos käytettävä pintamaali on epäyhteensopiva kitin kanssa.

Erikoiskitit – Erikoiskittejä ovat esimerkiksi alumiinikitti tai ruiskukitti. Alumiinikittiä voidaan käyttää erikoisautoissa tai vanhan auton restauroinnissa. Erikoiskititeissä sideaineena toimii polyesteri ja täyttöaineena esimerkiksi alumiini, jolla pinnasta tulee kova, kestävä ja tiivis. Erikoiskitti voi olla myös ruiskutettava, jolloin voidaan ylikitata isompaa pintaa helposti.

Kitin sekoittaminen

Polyesteripohjaiset kitit ovat kaksikomponenttisia, eli tarvitsevat kovettumiseen toista komponenttia, kovettajaa, joka on peroksidia. Kitti ja kovettaja pitää sekoittaa huolellisesti, kauttaaltaan kittilastaa käyttäen. Kitin sekoittaminen tapahtuu lastalla alaspäin painaen, jotta kittiin ei muodostu ilmakuplia, jotka tekisivät pintaan huokosia. Kitin sekoittaminen on tehtävä hyvin, sillä huonosti sekoitettu kitti aiheuttaa monia ongelmia, kuten esimerkiksi huono tartunta, hidas kuivuminen, kitin valumat, kitin nouseminen, huokoset, kittipinta jää tahmeaksi.

Kitin sekoittamisessa ei kannata käyttää huokoista pakkauspahvia, sillä pahvi imee kitin sisältämiä hartseja itseensä ja tällöin kittiin tulee ilmaa sekaan, joka aiheuttaa kittipintaan kovettumisen aikana tulevia ilmakuplia. Lisäksi pakkauspahvi on usein kyllästetty vahalla, jotta se ei ime kosteutta. Kun kitin sekoitusalustana käytetään pahvia, samalla vaha siirtyy myös kittiin.

Kittiin sekoitetaan yleensä 2% kovettajaa. Kovettajia on nopeuden mukaan erilaisia, hidas, tavallinen ja nopea. Yleensä kitin kovettajana käytetään tavallista nopeutta, joka usein on väriltään punainen. Kitin kovettajan annostelun kanssa on syytä olla tarkkana, sillä liiallinen kovettajamäärä aiheuttaa monia ongelmia, esimerkiksi huono tartunta, kaasunmuodostus, joka aiheuttaa huokosia sekä läpivärjäytyminen maalipintaan.

Tutustu Evercoatin ja Silcon kitteihin sähköisessä tuoteluettelossamme!

Jaa artikkeli

Viimeisimmät artikkelit

Tarjoukset

Maalaustelinetarjous

Kuukauden teema

Silco automaalitarvikkeet – laatua kustannustehokkaasti

Tähtituote

EVERCOAT – laadukkaat kitit USA:sta

Vinkit ja ohjeet

TTS VauriokorjausEXPO 4.-5.10

Tyytyväinen asiakas

Esittelyssä asiakkaamme automaalaamo CKS-Trading Oy

Yleinen

SILCO tuoteuutuudet

Suosituimmat tägit

Viimeisimmät artikkelit